keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Sulo kuoli, eläkö Toivo

Puhuko Jumala mun kautta vai kaikkien kautta ? Jos se on olemassa kaikkialla, puhuisi parempi kaikkien kautta ... mitä sen tarkoitus on ?
Ollaanko me instrumentteja ? Jos näin on miksi jotkut puheet on oikeat ja toiset on vääriä ?

Sukulaiset kokontuivan Sulon hautajaisissa antaman viimeinen hyvästely. Perhe näyti isolta, jollain tavalla rakkaus oli läsnä ja myös pelkö; monille se oli suru asia, monille se oli vain tilaisuutta vaihtaa kuulumisia.
Ihminen joka nääntyi nälkä, teki paljon töitä ja eläytyi perheensa, täytyi olla varmasti paljon rakkauta tai suuri ego joka pakotti lajentaa ihmiskuntaa.
Maalaismies joka rakasti hevosia, jätti homehtunut talon kähdeksäälle lapselle ja omalle vanhalle vaimolle.

Mun isoisän nimi ei ollu Sulo mutta Isidro, "Isis Jumalan lahja", ja itseasia ei ollut kovin suloinen eikä lahjan antavainen eikä säästäväinen. Toisella puolella maapallolla siltti tarina toistui. Mies joka teki paljon töitä, kasvatti lapset ahkerasti, hoiti pieni maatalo köyhässä maassa jättikin pieni perintö viidelle lapselle ja huonokuntoneelle vaimolle. En itse päässy sen hautajaiset mutta äitinin kautta kuulin että maatilalla jäi pari lehmiä, pari hevosia ja vähän tila maissille viljeilly.

Ei kommentteja: